Verkostosaneerauksien vaikutus vesihuollossa

Pieksämäellä on vesihuoltoverkostoja saneerattu suunnitelmallisesti vuodesta 1987 alkaen. Aikoinaan tähän jatkuvaan saneeraukseen päädyttiin, kun vuotovesien määrä puhdasvesiverkostossa alkoi olla hälyttävä ja verkoston vuotojen määrä alkoi olla hyvin korkea. Tehtiin tarkempi vuotovesiselvitys ja ryhdyttiin korjaamaan huonompia paikkoja. Samaan aikaan viemäriverkostoa kuvattiin ja etsittiin niistä huonokuntoisemmat verkoston osuudet. Näin saatiin tehtyä suunnitelma, jolla on käynnistetty jatkuva verkoston saneeraustyö. Verkostoa on saneerattu 1-3km/v. Näihin päiviin asti työtä on tehty enempi asuntoalueilla ja nyttemmin siirrytään näkyvämpiin ja kalliimpiin keskusta-alueen kohteisiin.

Pääosin verkoston saneeraus on tehty aukikaivamalla ja silloin on uusittu kaikki vesihuollon verkostot samalla kertaa. Sadevesiverkostoa on samanaikaisesti saneerattu ja rakennettu yhdessä kaupungin kunnallistekniikan kanssa. Erilaisia sujutustekniikoita on käytetty myös saneerauksessa lähinnä viemäripuolella, kun ne ovat olleet mahdollisia ja edullisempia. Sujutuksina on käytetty eniten pitkäsujutusta. Vesijohdoille ei ole ollut markkinoilla kilpailukykyistä sujutusmenetelmää. Pakkosujutusta vesijohdoille on meilläkin jouduttu tekemään. Aukikaivamisen yhteydessä on katurakennettakin usein parannettu. Aukikaivamalla tarjotaan samalla kiinteistön omistajille hyvä mahdollisuus omien putkiensa uusimiseen. Tätä on hyvin noudatettukin ja lähes jokainen kiinteistö on omat putkensa uusineet runkoputken saneerauksen yhteydessä.

Saneeraustyö, niin kuin uudisrakentaminen tehdään Pieksämäen Vedellä omana työnä. Ainoastaan kaivinkoneet ja kuljetuskalusto vuokrataan paikallisilta yrittäjiltä. Suunnittelu, työnjohto, mittaus ja rakentaminen putkiasennuksineen tehdään omin voimin. Sama miehistö (3-4 hlö) tekee myös kaikki muutkin verkoston kunnossapitotyöt ja korjaukset. Urakoitsijoilla teettämistäkin on kokeiltu, mutta huonoin tuloksin, koska muutostöiden määrä on hyvin suuri. Oma työ on edullisin tässä tapauksessa.

Saneeraustyössä on hygienia korostetussa roolissa, koska korjaamme samassa kaivannossa niin puhdasvesiputkia kuin viemäriputkiakin. Kaikilla saneeraustyöhön osallistuvilla henkilöillä on suoritettu vesityökortti. Pitkään omana työnä tehtyyn työhön on kehitetty niin hyvät työtavat, ettei hygieniaongelmia ole ollut. Niihinkin on kyllä varauduttu esim. siirrettävin kloorauskalustoin. Vesinäytteitä analysoidaan ja uuttakin verkostoa huuhdellaan tehokkaasti.

Vesihuoltoverkostojen suunnitelmallisella saneerauksilla on saavutettu paljon. Vesijohtovuotojen määrä on pudonnut lähes sadasta/ vuosi alle 5kpl/vuosi vauhtiin! Viemäripuolella hyvä mittari on jätevedenpuhdistamolle tuleva vesimäärä. Ennen saneerauksia laitokselle tuli keväällä jopa 24 000m3/vrk, kun tänä päivänä maksimivirtaamat ovat alle 12 000m3/vrk. Mikäli saneerausta ei olisi näin ahkerasti tehty, olisi pitänyt etsiä lisää pohjavesialueita ja rakentaa niille pitkiä syöttöjohtoja. Jätevedenpuhdistamoa olisi jo aikoja sitten pitänyt laajentaa eikä puhdistustulokset olisi samaa tasoa kuin nyt on.

Valtakunnallisesti olemme verkostosaneerauksen kärkikaupunkeja. Suurimmalla osalla suomen kaupunkeja on verkoston kunto hälyttävän huono. On syntynyt käsite ”saneerausvelka”, jota meillä on siis hyvin vähän. Saneeraustyö on siis erittäin hyvällä mallilla, mutta tahtia ei kuitenkaan pidä höllätä, koska toisesta päästä verkosto vanhenee koko ajan. Nykyistä saneerausvauhtia on pidettävä vielä pitkään yllä. Saneeraus on hyvä keino säästää ja samalla turvataan häiriötön vedenjakelu ja hyvä verkostoveden laatu.

Tulevaisuudessa verkostosaneeraus painottuu yhä enemmän venttiilien, palopostien, haarakappaleiden yms. uusimiseen. Verkostossa on myös tehtävä mittarointeja, joilla voidaan verkoston kuntoa ja toimintaa paremmin seurata.

 

Ari Haikarainen

Verkostopäällikkö

Pieksämäen Vesi Oy

Julkaistu kohteessa Ajankohtaista